Kankaita kansan tapaan

kansallispukukankaita

Kansallispukukankaat kestävät aikaa.

Kirpputoreja kierrellessäni minulla on tapana penkoa kangaslaarit läpikotaisin, sillä vanhojen kankaiden parissa saan usein ammatillisen inspiraation. Viimeksi käsiini osui varsinainen aarre, nimittäin reilun kokoiset palat Vuorelman kansallispukukankaita. Punainen hieman nukkapintainen villakangas eli verka on Hämeen naisen hamekangasta ja raidallinen puolivillakangas eli parkkumi Etelä-Pohjanmaan miehen liivikangasta.

Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru, 1891. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen

Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru, 1891. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen

Vanhoja kansanpukuja jäljittelevien kansallispukujen käyttö juontaa juurensa 1800–1900 -luvun vaihteeseen, jolloin Suomessa vallitsi kansallisromanttinen aikakausi. Kuvataiteessa tyylisuuntaa edustavat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset, joista tunnetuin lienee Aino-taru. Kolmiosaisen teoksen vasemmanpuoleisessa kuvassa Ainolla on yllään kansallispukua muistuttava vaate, joka on tiettävästi taiteilijan vaimon käsialaa. Alkuperäinen teos on esillä Ateneumin taidemuseossa. Toinen merkittävä teos samalta aikakaudelta on Albert Edelfeltin runonlaulaja Larin Paraskesta maalaama muotokuva. Kuvassa Parasken yllä on ortodoksisen naimisissa olevan naisen puku Karjalan kannakselta. Pukuun kuuluu pellavainen kostuliksi kutsuttu kesätakki ja huivimainen sorokka. Maalaus kuuluu Hämeenlinnan taidemuseon Viipuri-säätiön kokoelmaan.

Uutta ja vanhaa, mutta aina yhtä perinteistä
Albert Edelfelt: Larin Paraske, 1893. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo / Marjukka Vainio

Albert Edelfelt: Larin Paraske, 1893. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo / Viipuri-säätiö

Vaikka helposti voisi luulla, niin kaikki kansallispukumallit eivät suinkaan ole peräisin yli sadan vuoden takaa, vaan uusia malleja syntyy edelleen muun muassa kotiseutuyhdistysten toimesta. Suomalaista kansallispukukulttuuria vaalii kansallispukuneuvosto, jonka tehtävänä on hyväksyä uudet pukumallit ja ohjeistaa pukujen oikeaoppisessa käytössä.

Aiemmin käyttö on ollut hyvin tiukasti säädeltyä, mutta nykyään esimerkiksi pukujen yksittäisten osien yhdistäminen muuhun pukeutumiseen, samoin kuin pukukankaiden käyttäminen muissa yhteyksissä on sallittua. Mikäli kuitenkin valitsee juhla-asukseen kansallispuvun ja haluaa noudattaa virallista ohjeistusta, on pukuun sisällytettävä kaikki siihen kuuluvat osat sukkineen, kenkineen, päähineineen ja koruineen. Lisätietoa aiheesta löytyy Suomen käsityön museon ja Kansallispukukeskuksen ylläpitämältä Suomalaiset kansallispuvut -sivustolta.

Oma suhteeni kansallispukuihin on kaksijakoinen. Mielestäni on hieman huvittavaa, että alun perin rahvaan vaatteisiin perustuvien pukujen kuvioinnin ja värien on oltava millintarkasti kohdallaan ja puvun kiireestä kantapäähän yhdenmukainen, ellei sitten ole kyse museokäyttöön valmistetusta rekonstruktiosta. Kansallispukujen väärinkäyttö herättää yllättävän paljon keskustelua myös juhlapukeutumiseen liittyvillä nettifoorumeilla. Joidenkin mielestä on jopa pyhäinhäväistys, jos erehtyy käyttämään kansallispuvun kanssa nykyaikaisia koruja tai vaikkapa polvisukkien sijaan sukkahousuja.

Toisaalta arvostan sitä, että kansallispukujen tekijät pitävät yllä vanhoja käsityötekniikoita kuten kankaankudontaa, kirjontaa, pirtanauhojen valmistusta ja pitsinnypläystä. Pukujen käyttöön liittyy usein laajempikin kiinnostus sukujuuria ja kotiseutuhistoriaa kohtaan. Lisäksi kansallispuku on etiketin mukainen juhlassa kuin juhlassa, joten puvun omistajan ei oikeastaan koskaan tarvitse vaivata päätään pukeutumisongelmalla. Ja onhan korkealaatuisista luonnonmateriaaleista valmistettu puku myös ekologinen, sillä oikein huollettuna se kestää vuosikymmenien käyttöä.

Raikkaita tulkintoja

Kankaiden suunnittelijana minua kiinnostaa tietysti eniten itse kankaat. Suomalaiset kansallispukukankaat ovat olleet viime vuosina pinnalla, ja niille on haettu uusia käyttömahdollisuuksia lukuisissa hankkeissa eri puolilla maata. Erityisesti muotoilualan opiskelijat ovat kunnostautuneet perinteen tuulettajina. Vuonna 2010 Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilualan opiskelijat esittelivät oman Wetterhoff Wintage -mallistonsa, ja viime kesänä Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat pääsivät toteuttamaan omia näkemyksiään Juuret – karjalainen perinne nykymuotoilussa -projektissa.

Mutta mitä kuuluu Vuorelmalle, vuonna 1909 perustetulle perinne- ja kansallispukukankaiden valmistajalle? Helmi Vuorelman myymälää ei enää näy Lahden katukuvassa, mutta Järvelässä sijaitsevassa kutomossa koneet louskuttavat edelleen niin sarkaa, verkaa kuin parkkumiakin.

Lahen raita on Vuorelman uusi perinnekangas. Kuva: Vuorelma

Lahen raita on Vuorelman uusi perinnekangas. Kuva: Vuorelma

Vuorelman uusin kangasmalli, Lahen raita, lämmittää sydäntäni kovasti – olenhan juuriltani jo kolmannen polven lahtelainen. Kankaan suunnittelija Marianne Valola keräsi taannoin Etelä-Suomen Sanomien lukijoiden mielipiteitä siitä, mitä kaupungin oman perinnekankaan tulisi ilmentää. Tunnistan kyllä kankaassa omatkin ajatukseni kirkkaasta pohjavedestä, vehreistä puistoista, valkoisista hangista ja vaihtelevista harjumaisemista!

Muutoinkin Vuorelmalla puhaltavat uudet tuulet. Yritys on avannut verkkokaupan, jossa myydään kankaita ja nauhoja. Lisäksi sivustolle kuka tahansa voi laittaa ilmoituksen myynnissä olevasta tai kaipaamastaan kansallispuvusta tai puvun osasta. Myös Kädentaidot-messuilla Vuorelma oli panostanut tuotevalikoimaansa. Tuttujen ryijyjen ja kirjontapakettien ohella tarjolla oli trendikkään raidallisia kukkaroita, kravatteja ja pinssejä.

On hienoa huomata, että yli satavuotias käsityöyritys pystyy vielä pyyhkimään pölyt harteiltaan ja tulemaan lähemmäs nuorta sukupolvea. Toivon että esimerkki innostaa myös muita alan yrityksiä hyödyntämään rikasta käsityökulttuuriamme ja luomaan sen pohjalta uusia ja ennennäkemättömiä tuotteita ja palveluja!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s