Oppipoika, kisälli, mestari

käsityöläiset

Olavi Salosen 1930-luvun postikorteissa on tekemisen meininkiä.

Vaatevalmistaja Nanso on julkaissut ajatuksia herättävän työpaikkailmoituksen. Nokian ja Tornion tehtaille haetaan työntekijöitä, jotka saavat työn ohella kisällikoulutuksen. Kyseessä on oppisopimuskoulutus, jonka aikana suoritetaan tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto. Noin kaksivuotisen harjoittelujakson jälkeen kisälleillä on mahdollisuus saada vakituinen työpaikka tuotannollisissa tehtävissä kuten piirtäjinä, värjäreinä, värintekijöinä ja painajina. Oppisopimuksena toteutettavan koulutuksen aikana työntekijä saa työpaikkaohjaajan opastuksella tutustua uusiin tehtäviin, ja teoriaopetus kulkee käsi kädessä käytännön työn kanssa.

Tilaisuus on työnhakijoille harvinainen, sillä muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana tekstiiliteollisuudesta on lähinnä irtisanottu väkeä. Nanso Groupin kisälliohjelman tarkoituksena on tarjota työpaikka uusille osaajille ja turvata samalla suomalaisen vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden tulevaisuus. Nanso on edelleen suomalaisomistuksessa ja sen tuotteista noin puolet valmistetaan Suomessa. Varsinaisen Nanso-malliston lisäksi yrityksen tuotemerkkejä ovat muun muassa Finnwear, Black Horse ja Norlyn.

Viime syksynä Suomalaisen työn liiton 100-vuotisjuhlassa Nansolle ojennettiin Hyvä työ -palkinto kunnianosoituksena avoimesta, vastuullisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta suomalaisen tekstiiliteollisuuden saralla. Vaikka Nansokin on viime vuosina joutunut vähentämään henkilöstöä, on se edelleen tekstiiliteollisuuden suurin työnantaja Suomessa.

Vanha kunnon oppisopimus

Kisällikoulutuksen historia ulottuu 1300-luvulle, jolloin käsityöläiset eri puolilla Eurooppaa alkoivat järjestäytyä omiksi ammattikunnikseen. Suomessa ammattikuntalaki velvoitti kaikki käsityöläiset järjestäytymään 1620-luvulla. Käsityöläisten kouluttamisesta huolehtivat mestarit. Alalle haluavan oli ensin hakeuduttava mestarin oppipojaksi. Noin 3-5 vuoden kuluttua, kun perustaidot oli saavutettu ja työnäytteet hyväksytysti suoritettu, oppipojalle myönnettiin kisällin arvo. Kisällit saivat työskennellä mestarien alaisina palkollisina, mutta heillä ei ollut lupaa harjoittaa omaa liiketoimintaa. Jos haaveili omasta verstaasta, oli kartutettava riittävästi työkokemusta, suoritettava mestarinnäyte ja haettava maistraatilta porvaris- ja ammatinharjoittamisoikeuksia.

Kouluttamisen lisäksi ammattikunnan tehtävänä oli valvoa käsityötuotteiden laatua, hintatasoa ja yritysten keskinäistä kilpailua sekä huolehtia siitä, että ammatinharjoittajat käyttäytyivät kaikin puolin kunniallisesti. Jäsenkokouksissa ratkaistiin myös kisällien ja mestarien väliset kiistat sekä ammatinharjoittajien ja asiakkaiden väliset ongelmat. Ammattikunta huolehti myös käsityöläisten ja heidän perheidensä sosiaaliturvasta, muun muassa toimeentulosta sairauden tai työkyvyttömyyden yllättäessä. Järjestön ylimpänä esimiehenä toimi ammattikunnan vanhin jäsen, oltermanni.

Ammattikuntalaitoksen tarkoituksena oli ajaa käsityöläisten etua, mutta järjestelmässä oli myös heikkoutensa, esimerkiksi hintakartellit, sukulaisten suosiminen mestarintodistuksia myönnettäessä ja kehittyneempien tuotantotapojen vastustaminen. Tuotannon teollistuminen kärjisti ongelmia, joten järjestelmä lakkautettiin 1800-luvun lopussa.

käsityö

Työ tekijäänsä opettaa.

Kisällin- ja mestarintutkinnot ovat kuitenkin säilyneet. Nykyään niiden taustalla on Mestarikiltaneuvosto, jonka tehtävänä on pitää huolta siitä, että käsityöläisten ammattitaito pysyy korkealla tasolla sekä alan koulutus ja yrittäjyys arvostettuna. Kisällintutkinto on ammattitutkinto, joka suoritetaan osoittamalla perustaidot näyttökokeina käytännön työtilanteissa. Mestarin tutkinto on puolestaan erikoisammattitutkinto, jonka näyttökokeet pitävät sisällään alan vaativimmat työtehtävät.

Olen itse opiskellut tekstiilialaa toisen asteen oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa, joten en tiedä, millaista olisi opiskella ammattiin työn ohella. Uskon kuitenkin, että opinahjojen jatkuvasti vähentyessä oppisopimus on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka ovat valmiita tarttumaan heti toimeen ja heittäytymään työelämän pyörteisiin. Työnantajiakin oppisopimus palvelee, sillä sen kautta saadaan rekrytoitua juuri sellaista henkilöstä, jolle talossa on tarvetta – vaikkapa niitä nykyajan kisällejä ja mestareita!

Advertisements

2 thoughts on “Oppipoika, kisälli, mestari

  1. Moi Katja! Nämä kirjoituksesi ovat edelleenkin aivan mahtavia, tärkeää asiaa käsityöläisyyydestä ja käsityöyrittämisestä. Kiitos siis siitä, että jaksat ylläpitää blogiasi! Ainoa asia mitä jäin varsinkin tämän tekstin yhteydessä kaipaamaan, olisi viitteet ja lähdeluettelo. Eli maininta, mistä olet tietosi saanut. Lähdeluettelon ansiosta lisätietoja haluava lukija voisi perehtyä aiheeseen lisää.
    T: Anu

  2. Hei Anu ja kiitos hyvästä palautteesta! Bloggaamista aloittaessani pohdin tuota lähde- ja viiteluetteloasiaa. Artikkelini perustuvat pääasiassa omaan vuosien varrella karttuneeseen tietooni. Joitakin faktoja olen tarkistanut aihetta käsitteleviltä verkkosivuilta, ja tällöin olen linkittänyt sivuston tekstin joukkoon, jos olen katsonut siitä olevan lukijalle hyötyä. Sen sijaan tietoon, joka on helposti kenen tahansa saavutettavissa hakukoneella, olen jättänyt viittaamatta. Suoria lainauksia blogissa ei toistaiseksi ole ollut. Jos jonkin mainitsemani asian lähde kuitenkin erityisesti askarruttaa, niin sitä voi kysyä minulta erikseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s