Tule hyvä matto!

räsymatto

Tasaraitamatto syntyy nopeasti. Kangaspuiden ääressä kudontaa opiskelemassa Suvi Kallio.

Kangaspuilla kutomisesta lähes kaikille tulee ensimmäisenä mieleen räsymatot. Räsymaton kutominen onkin merkittävä osa suomalaista käsityökulttuuria. Räsymatto on myös kierrätystä parhaimmillaan: kuteeksi käy lähes mikä tahansa kangasmateriaali. Alun perin kotikutoisten mattojen raaka-aineena ovat olleet nimenomaan räsyt eli rievut, eli kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit, joista saa revittyä kapeaa suikaletta. Nykyisin matonkudetta syntyy myös tekstiiliteollisuuden sivutuotteena, ja sitä voi ostaa kilotavarana. Monet kutojat ovat kuitenkin sitä mieltä, että paras matto syntyy edelleen puhtoisista, mutta vuosien saatossa virttyneistä puuvillalakanoista.

Mattojen kutominen on aivan oma taitolajinsa, jossa kehittyminen alkeistasolta mestariksi vaatii yhtä lailla harjoittelua kuin muutkin käsityötekniikat. Olen elämäni aikana kutonut neljä mattoa, ja vaikka kankaankudonnan ammattilainen olenkin, en voi sanoa hallitsevani aihetta niinkään hyvin kuin aktiiviharrastajat kansalaisopistoissa ja käsityökeskuksissa. Peruspalttinan lisäksi he sukkuloivat sujuvasti niin kirkonkaaria, sokeripaloja kuin ruusukkaitakin, vain muutamia malleja mainitakseni.

Myös työttömien, vajaakuntoisten ja vanhusten toimintakeskuksissa mattopuut ovat ahkerassa käytössä, eikä mikään ihme, sillä oman kädenjäljen näkeminen vaikka sitten räsymaton raidoissa pitää mielen virkeänä. Käsityöharrastuksen parissa tapaa muitakin samanhenkisiä ihmisiä, joten työpajatoiminnalla on myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Käsitöiden tekemisen vaikutuksista ihmisen aivotoimintaan ja sen kautta henkiseen hyvinvointiin on tehty useita tutkimuksia, ja viime vuosina sen hyötyvaikutuksista on luennoinut muun muassa Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen.

Intoa ja ideoita

Innokkaita matonkutojia ilahduttaa varmasti tieto siitä, että Karisto julkaisee huhtikuussa kirjan nimeltä Räsymatto – nostalgiaa ja nykyaikaa. Artesaani Elina Hassin kirjoittamassa teoksessa opastetaan matonkudonnan saloihin kuteiden leikkaamisesta kudontatekniikkaan ja omien, uniikkien mattojen suunnittelemiseen. Kirjan ilmestymistä odotellessa inspiraatiota voi hakea vaikkapa Kauhavan Kangas-Aitan ohjepankista.

matonkuteet

Räsymaton kuteeksi voi kierrättää vanhat kodintekstiilit.

Minulla on ollut omat kangaspuut yli kuusi vuotta, mutta vasta nyt niille on viritetty ensimmäinen mattoloimi. Ei, en ole saanut yhtäkkistä mattoherätystä, vaan olen lupautunut lainaamaan toisia kangaspuitani ystäväni Suvin käyttöön. Hän halusi oppia työn alusta asti itse, ja niinpä rakensimme puille yhdessä loimen, johon hän kutoo nyt ensimmäistä räsymattoaan. Tämän jälkeen, jos lointa on vielä jäljellä, itsellänikin on vakaa aikomus tarttua mattosukkulaan. Eihän sitä tarvitse kutoa kilometritolkulla, pari metriä riittää…

Viime vuosituhannen lopussa tapahtuneen notkahduksen jälkeen räsymatot ovat taas trendikkäitä. Harva hankkii enää kangaspuita kotiinsa, mutta onneksi käsityökeskukset tarjoavat edelleen mahdollisuutta kutoa mattoja ja muita kodintekstiilejä valmiisiin loimiin. Satavuotias Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry ja satakaksikymmentäviisivuotias Suomen käsityön museo ovat nimenneet alkaneen vuoden käsityön juhlavuodeksi. Käsityö elämässä -kampanja haastaa kaikki tekemään jotain omin käsin – joko luomaan uutta tai korjaamaan vanhaa. Nyt on siis oiva tilaisuus tutustua myös matonkudonnan kiehtovaan maailmaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s