Myyttejä ympäristöystävällisestä pyykinpesusta, osa 2

joutsen

Valkoinen joutsen symboloi puhtautta.

Uusi vuosi on mukava aloittaa puhtaalta pöydältä ja miksei puhtaassa paidassakin. Siinäpä hyvä syy kirjoittaa toinen osa ympäristöystävällistä pyykinpesua käsittelevään juttusarjaan. Heti aluksi on mainittava, että runollinen kuva valkoisesta joutsenesta olisi sopinut paremmin kesällä julkaisemaani pesuaineita käsittelevään artikkeliin, mutta koska kuva on otettu vasta syksyllä, liitin sen nyt tähän muistuttamaan luonnon kauneudesta.

Tässä osassa käsittelen veden lämpötilan vaikutusta pesutulokseen ja sitä kautta ympäristöön. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä joulukuussa astui voimaan EU:n ekosuunnitteluvaatimus, joka edellyttää pyykinpesukoneiden varustamista kahdenkymmenen asteen pesuohjelmalla. On hyvä, että kodinkoneita kehitetään ekologisempaan suuntaan, ja monestihan sitä kuulee sanottavan, että ekopyykkäri pesee tekstiilit mahdollisimman matalassa lämpötilassa. Ihan loppuun asti asiaa ei kuitenkaan ole ajateltu, nimittäin pitkällä aikavälillä vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen.

Energiatehokkuutta pesutuloksen ja terveyden kustannuksella

Veden lämpötilaa laskemalla yksittäisestä pesutapahtumasta saadaan energiatehokkaampi, mutta pesutulos huononee. Jos vaatteita ja kodintekstiilejä pestään jatkuvasti liian viileässä, ihosta irronnut lika, rasva ja hiki pinttyvät niihin pysyvästi. Tämä taas lyhentää tekstiilien käyttöikää, eli on pidemmän päälle ekologisesti kestämätöntä. Toisekseen, jos tekstiili on pesun jälkeen vielä likainen, sitä ei välttämättä edes viikata kaappiin, vaan se heitetään saman tien uudestaan pyykkikoriin. Matalat pesulämpötilat vaativat myös pesuaineilta uudenlaisia ominaisuuksia, toisin sanoen lisää kemikaaleja, jotka ovat haitallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Tarvitaan lisähuuhteluja, jotka kuluttavat juuri säästettyä energiaa. Järjetöntä, eikö vain?

Suosituslämpötilat

Puhdistuakseen kunnolla tekstiilikuidut vaativat tietyn lämpöistä vettä. Luonnonkuiduista villa hylkii luonnostaan likaa, joten sille riittää pesu haalealla, 30-40 asteisella vedellä. Puuvilla puolestaan imee epäpuhtauksia, joten se vaatii kunnolla puhdistuakseen 60 asteen lämpötilan. Pellava kestää jopa 90 asteen pesun, mutta valkaisemattomille tuotteille suositellaan samaa lämpötilaa kuin puuvillallekin. Tekokuiduista polyesteri ja polyamidi kestävät vähintään 40 asteen pesun ja akryyli enintään 40 astetta. Muuntokuitujen kuten viskoosin, modaalin ja elastaanin pesulämpötila on 40-60 astetta.

Onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi kannattaa noudattaa tekstiilin valmistajan antamaa pesuohjetta, jossa on kuituraaka-aineen lisäksi huomioitu myös tekniset yksityiskohdat. Monella valmistajalla on tosin tapana merkitä tuotteisiin alhaisempi lämpötila kuin mitä materiaalit edellyttäisivät, koska kotikoneiden todelliset lämpötilat saattavat joskus poiketa valitusta, ja liian matala lämpötila aiheuttaa harvemmin heti näkyvää tuhoa, toisin kuin liian korkeassa lämpötilassa peseminen. Poikkeuksena ovat reaktiiviväreillä värjätyt puuvillatekstiilit, joista irronneet ylimääräiset väripigmentit eivät alle kuudenkymmenen asteen lämpötilassa huuhtoudukaan pois, vaan kiinnittyvät takaisin kuituihin. Pyykkärin painajainen, valkoisten paitojen joukkoon eksynyt punainen sukka ei siis aiheuttaisi katastrofia, jos pesuvesi olisi riittävän kuumaa.

Mikäli tuotteessa ei ole pesuohjelappua, se kannattaa pestä valmistusmateriaalille yleisesti suositellussa lämpötilassa. Materiaaliyhdistelmien suhteen on oltava varovainen. Jos tuotteessa on käytetty kahta tai useampaa materiaalia tai kangas on kuitusekoitetta, on se huollettava herkimmän materiaalin mukaan. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n eli Finatexin Kuituoppaasta löytyy yksityiskohtaista tietoa aiheesta.

Pesukonekin kaipaa lämpöä

Pesukoneen pyörittäminen jatkuvasti alhaisella lämmöllä on haitaksi myös itse koneelle. Koneeseen alkaa sakkautua likaa ja pesuainejäämiä, jotka aiheuttavat bakteerikasvustoa ja pahaa hajua. Zeolittiipohjaisten pesuaineiden kanssa voi käydä jopa niin, että savimainen aines kertyy putkistoihin, ja uusi kone rikkoutuu jo parin vuoden sisällä käyttöönotosta. Vaikka omasta pyykkikorista ei sattuisikaan löytymään valkoisia pellavalakanoita tai -pöytäliinoja, kannattaa konetta vähintään kerran vuodessa huoltaa pyörittämällä läpi yhdeksänkymmenen asteen ohjelma. Puhdistavaa vaikutusta voi tehostaa sadalla grammalla apteekista saatavaa sitruunahappoa.

Pieni ajatus ympäristölle

Uuden EU-säädöksen tavoitteena on energian säästäminen: mitä matalampi pesulämpötila, sitä vähemmän sähköä kuluu veden lämmittämiseen. Ei kahdenkymmenen asteen ohjelmasta varmaan mitään haittaa ole, jos ei hyötyäkään. Ihan heti en kuitenkaan ryntäisi kodinkoneliikkeeseen, jos vanha pyykinpesukone on vielä kunnossa tai taloyhtiöstä löytyy pesutupa. Kaikkein eniten pyykinpesun ekologisuuteen vaikuttavat omat pesutottumukset eli se, kuinka usein pyykkiä pestään ja miten sitä pestään. Kannattaa uhrata pieni heti omien pesutottumustensa tarkkailemiseen, sillä jokaisella on niissä varmasti vielä parantamisen varaa. Tai ainakin minulla on, vaikka näitä tekstiiliasioita pohdinkin ihan työkseni.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s