Suomalaiset vaatemerkit

Tam-Silkin kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.

Tam-Silkin kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa. Kuva: Tam-Silk.

Facebookissa on tammikuun ajan käynnissä hauska Kenen kuteissa kuljet -haaste. Haasteen tavoitteena on herättää kiinnostusta vaatteiden alkuperää kohtaan ja nostaa esiin suomalaisia vaatemerkkejä. Sivustolle kuka tahansa voi lähettää kuvia omista pukineistaan. Kysymys kuuluu: ”Millaisen vaatteen määrittelisit kotimaiseksi?”  Toistaiseksi osallistujamäärä on ollut pieni, ottaen huomioon kuinka paljon vaatteiden alkuperästä on viime aikoina ollut juttua. Onneksi tammikuuta on kuitenkin kaksi viikkoa jäljellä, joten mukaan ehtii vielä!

Katsaus komeroon

Ryhmään liittymisen myötä innostuin tutkimaan vaatekaappini oikein perinpohjaisesti. Olin aika yllättynyt siitä, kuinka paljon sinne on vuosien varrella kerääntynyt Suomessa tehtyjä vaatteita. Toisaalta minut yllätti myös se, että muutama ulkomaiseksi kuvittelemani merkki osoittautuikin suomalaiseksi, vaikka itse tuotteet on tehty muualla. Listauksen jälkeen päätin selvittää, minne kunkin vaatemerkin jäljet johtavat. Lähes kaikki yritykset ovat nykyään avoimuuden kannalla, joten verkkosivuilta löytyi hyvin tietoa tuotteiden alkuperästä. Valmistusmaat tarkistin vielä erikseen kysymällä asiaa sähköpostitse. Muutamaan yritykseen en onnistunut saamaan ennen jutun julkaisemista yhteyttä, joten luotin Finnwatchin seurantaraporttiin. Sen lisäksi, että tunnen nyt vaatteeni paremmin kuin koskaan aiemmin, opin paljon uutta suomalaisen tekstiiliteollisuuden historiasta ja nykytilasta.

Lahtelaista laatua

Soilituote luottaa klassisiin malleihin. Kuva: Soilituote.

Soilituotteen petroolinsinisen, arviolta noin neljäkymmentä vuotta vanhan juhlamekon olen ostanut viisi vuotta sitten UFF:lta. Soilituote eli entinen Mainepuku on perustettu vuonna 1967. Soilin päätuotteita ovat jakut, housut, hameet ja leningit. Tuotemerkki on Lena. Osa tuotteista valmistetaan omalla tehtaalla Lahdessa, osa Virossa. Soilituotteen ovat perustaneet Soili ja Aaro Kivikoski.

Ois-merkkisen mustan, pitkähihaisen trikoopaidan hankin Aleksi 13:sta viime syksynä. Ois on yksi L-Fashion Groupin, entisen Luhdan, tuotemerkeistä. Luhta on perustettu vuonna 1910 Lahdessa. Ois on varsinaisesti laukku- ja kenkämerkki, mutta valikoimaan kuuluu myös naisten perusvaatteita. Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Kiinassa. Luhdan on perustanut Vihtori Luhtanen.

Pieniä ja suuria pirkanmaalaisia

Tam-Silkin ihanan pehmeän laamapaidan olen saanut joululahjaksi äidiltä. Tam-Silk eli entinen Tampereen silkkikutomo on perustettu vuonna 1925. Yrityksen päätuotteita ovat alusasut ja kerrastot. Kaikki työvaiheet neuloskankaiden valmistamisesta ompeluun tehdään omalla tehtaalla Kangasalla. Neulokset myös värjätään Suomessa. Tam-Silkin on perustanut Edith Hongen.

Sukkamestarien puuvillaisia nilkkasukkia löytyy kaapistani useita pareja. Sukkamestarit on perustettu vuonna 1995. Kaikki tuotteet valmistetaan omalla tehtaalla Ylöjärvellä.

Sidosteen villasukkahousut kuuluvat vakiovarusteisiini talvella. Sukkalaatikostani löytyy myös koko joukko Sidosteen nilkkasukkia. Sidoste on perustettu vuonna 1945. Suurin osa sukista valmistuu omalla Tampereen tehtaalla. Sukkahousut tulevat muualta Euroopasta. Sidosteen ovat perustaneet Saimi ja Lauri Mölsä.

Nanso edustaaminulle yöpaitojen aatelia, vaikka toki pidän myös muista Nanson paidoista ja mekoista. Tällä hetkellä minulta löytyy kaksi hihatonta yöpaitaa, molemmat mustavalkoisia. Toisen olen ostanut itse ja toisen saanut puolisoltani lahjaksi. Kirpputorilta ostamani Nanson musta t-paita on myös ahkerassa käytössä.

Mekko Nanson mallistosta vuodelta 2014. Kuva: Nanso Group.

Mekko Nanson mallistosta vuodelta 2014. Kuva: Nanso Group.

Nanso, alkuperäiseltä nimeltään Nokian kutomo ja värjäys, on perustettu vuonna 1921. Nykyisin yritys kuuluu Nanso Group -konserniin. Nanso-tuotteista 95 prosenttia valmistetaan lähes alusta loppuun Suomessa. Neulokset ovat kotimaisia, ja ne värjätään ja painetaan omalla tehtaalla. Osa tuotteista ommellaan Suomessa, osa Virossa. Loput viisi prosenttia valmistetaan muissa EU-maissa ja Kiinassa. Tuotteet suunnitellaan Suomessa, painokuoseja ostetaan myös ulkomailta.

Finnwearia on alusvaatelaatikossani muutamien pöksyjen ja pitkisten verran. Finnwear oli alunperin tamperelaisen, vuonna 1903 perustetun Suomen Trikoon tuotemerkki. Sittemmin se siirtyi Vogue Groupin omistukseen, ja on tätä nykyä osa Nanso Groupia. Finnwearin päätuotteita ovat arki- ja vapaa-ajan vaatteet, yöasut, uima-asut ja alusasut. Tuotteista 20 prosenttia valmistetaan Suomessa. Muita valmistusmaita ovat Kiina, Turkki ja Portugali.

Amarin,Norlynin ja Voguen ohuita sukkahousuja olen onnistunut haalimaan melkoisen kokoelman. Amar on perustettu vuonna 1956, Norlyn vuonna 1966 Torniossa ja Vogue vuonna 1997 Hattulassa. Nykyisin kaikki ovat osa Nanso Groupia. Amarin, Norlynin ja Voguen valikoimaan kuuluvat sukat ja sukkahousut. Amarin ja Norlynin tuotteista 80 prosenttia ja Voguen tuotteista 50 prosenttia valmistetaan Torniossa. Muut ostetaan Italiasta.

Ketjuliikkeiden omaa tuotantoa

Sti:n mustan, keittovillaisen, vetoketjulla varustetun neuletakin olen ostanut kolmisen vuotta sitten Modasta, ja sen on edelleen ahkerassa käytössä. Sti on yksi vuonna 1997 perustetun Texmoda Fashion Groupin tuotemerkeistä. Päätuotteita ovat naisten takit, puserot, hameet ja housut. Texmoda Fashion Group on yksityisten Moda-kauppiaiden perustama osuuskunta. Tuotteet suunnitellaan Suomessa. Valmistumaita ovat Kiina ja Turkki.

House on S-ryhmän oma merkki. Kuva: S-ryhmä.

House-malliston neuletakki. Kuva: S-ryhmä.

House-merkkisiä, Sokokselta hankittuja trikoopaitoja minulta löytyy kaksi, musta ja laivastonsininen. House on S-ryhmän oma tuotemerkki, jonka vaatteet suunnitellaan Suomessa. Osa neuleista, housuista, farkkuhameista ja sukista valmistetaan Suomessa. Muita valmistusmaita ovat mm. Kiina, Intia, Bangladesh, Liettua, Turkki ja Italia. S-ryhmän juuret ovat vuonna 1904 perustetussa Suomen osuuskauppojen keskuskunnassa.

Bay-merkkinen musta t-paita lähti viime kesänä mukaani Pelastusarmeijan kirpputorilta. Bay on Seppälän oma tuotemerkki, joka ei kuulu enää yrityksen valikoimiin. Seppälä on Kouvolassa vuonna 1930 perustettu vaateliike, joka on laajentunut ketjuksi. Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja niitä valmistetaan EU-maiden lisäksi mm. Kiinassa, Intiassa ja Turkissa. Nykyisin yritys kuuluu Stockmann-konserniin. Seppälän perustaja oli Edvard Seppälä.

Trendy Look -merkkiseen sotilaallisen ryhdikkääseen puuvillamekkoon ihastuin viitisen vuotta sitten Halosella. Kutsun mekkoa kulttuuriasuksi, koska jostain kumman syystä valitsen sen yleensä teatteriin tai taidenäyttelyyn. Trendy Look, nykyisin Trendy Line, on vuonna 1932 perustetun Veljekset Halosen oma tuotemerkki. Vaatteita valmistetaan mm. Virossa, Latviassa, Turkissa, Kiinassa ja Intiassa. Halosen perustaja oli Kalle Halonen.

Vendin kirkkaanpunaisen yöpaidan olen ostanut neljä vuotta sitten Sukka-asusta. Vendi, entinen Veikka-Neule, oli Pälkäneellä vuonna 1968 perustettu sukka- ja trikoovaatetehdas. Yrityksen ajauduttua vuonna 2005 konkurssiin, liiketoiminnan osti virolainen As Suva -yhtiö. Nykyisin Vendi-tuotemerkki on Tokmannin omistuksessa. Vendin on perustanut Tellervo Haarni.

Vanhoja klassikoita

Arolan sammalenvihreä villashaali, jolla lämmitän hartioitani töissä, on löytynyt Fidasta. Arola oli Kylmäkoskella vuonna 1948 perustettu tekstiilitehdas. Arolan tuotteita olivat villakankaat ja -neulokset sekä näistä valmistetut vaatteet ja asusteet. Yritys lopetti toimintansa vuonna 1990. Arolan perustaja oli Pirkko Arola.

Selman mustan, hihattoman neulemekon olen saanut käytettynä tädiltäni. Mekko on hieman liian väljä, mutta käytän sitä silti mielelläni. Selmaoli Mäntsälässä vuonna 1910 perustettu, sittemmin Lahdessa toiminut villavaateneulomo. Yritys lopetti vaatetuotannon vuonna 2004 ja siirtyi kokonaan toiselle toimialalle. Selman perustaja oli Selma Toivonen.

Tuoteinformaatiota vanhassa liivihameessa.

Tuoteinformaatiota vanhassa liivihameessa.

Mode Evitan mustaa, kreppikankaista liivihametta käytän lähes aina, kun on pukeuduttava siististi, mutta ei juhlavasti. Tai no, kyllä se on minulla usein juhlissakin. Loistava ja monikäyttöinen, arviolta 60-luvulta peräisin oleva vaatekappale löytyi seitsemän vuotta sitten UFF:lta, ja ystäväni pienensi sen sopivaksi. Kangas-etiketissä lukee Mode Evitan lisäksi Villakunta. Molempien yritysten historia jäi vielä hämärän peittoon. Jälkimmäisestä sain selville sen verran, että kyseessä on osuuskunta, joka on julkaissut kaavoja kotiompelijoille.

Ermison musta puolihame on peräisin SPR:n Kontista. Hame on kauniin mallinen, mutta kultainen raita helmassa rajoittaa hieman sen käyttöä. Ermison oli Lahdessa 1972 perustettu vaatetusalan yritys, joka sulautui vuonna 2005 Soilituotteeseen.

Friitalan vanhat nahkatakit ovat tarttuneet mukaani lahtelaisilta kirpputoreilta. Tiilenpunainen takki on kulkenut matkassani teinivuosista lähtien ja tummanvihreä kolme vuotta. Friitala oli Ulvilassa vuonna 1892 perustettu nahkavaatteiden valmistaja, jonka pääkonttori oli viimeisinä vuosina Vantaalla. Yritys meni konkurssiin vuonna 2010. Friitalan perustaja oli Arthur Hellman.

Valioasun luumunpunainen, kellohelmainen samettihame on muistaakseni Fidasta. Valioasu oli Mikkelissä perustettu, valtakunnalliseksi ketjuksi laajentunut vaateliike. 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa yritys siirtyi Suomen osuuskauppojen keskusliiton eli S-ryhmän omistukseen. Valioasun perustaja oli Reino Lemmetty.

Kuusisen tummanvihreä villakangastakki oli pieneltä lahtelaiskirpputorilta hankittaessa täysin käyttämätön. Kuusinenoli vuosina 1918–1989 toiminut vaateliike, joka perustettiin kolmea vuotta aiemmin Käkisalmessa aloittaneen Vaatetuskauppa Kalle Kuusisen laajentuessa. Kuusisella oli myös kaksi tytäryhtiötä, tamperelainen Pukumestarit ja kangasalalainen paitatehdas Sartor. Lukuisten eri vaihdeiden jälkeen Kuusisen liiketoiminnot päätyivät tanskalaiselle Vero Moda -ketjulle. Kuusisen perustaja oli Kalle Kuusinen.

Kuva: Tam-Silk.

Kuva: Tam-Silk.

Muita suomalaisia vaatemerkkejä

Listani suomalaisista vaatemerkeistä ei ole kaikenkattava, koska ideana oli hakea tietoa vain sellaisista merkeistä, joita löytyy tällä hetkellä itseltäni. Mielenkiintoista olisikin tietää, kuinka paljon suomalaisia vaatemerkkejä ylipäätään on olemassa. Mitä merkkejä sinun komerostasi löytyy?

 
 
 
 Lähteet:
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
Kauppalehden yrityshaku
Suomalaisen työn liitto 7.2.2012: Palveluosaaminen on Sukkamestarit Oy:n menestyksen tae.
Tampereen kauppakamarilehti 4/08: Hyvän olon bisnestä.
Kaleva 26.11.2006: Viisikymmentä vuotta sukkahousuhistoriaa.
Kaleva 7.11.2005: Tekstiiliyritys Vendin liiketoiminnalle haetaan jatkoa.
Talouselämä 4.11.2005: Jarrusukkien äiti miettii jo tulevaa.
Sydän-Hämeen Lehti 1.6.2007: Kesän väriloistoa vaatetangoilla ja sukkalaatikoissa.
Finnwatch, seurantaraportti 8.3.2010: Ostoja Etelästä ja hikipajoista
Advertisements

13 thoughts on “Suomalaiset vaatemerkit

  1. Kiinnostava bloggaus, kiitos siitä! :) Silmiini osui erityisesti väliotsikko Lahtelaista laatua. Tätä nimittäin on enemmänkin. Meillä on täällä ihana Höö -lastenvaatemerkki, Sarianna Malmin luoma mallisto vuodesta 2006. Nyt meitä on täällä kolme lahtelaista naista viemässä Höötä eteenpäin, laadusta tinkimättä ja kotimaista työtä arvostaen. Tällä hetkellä kaikki Höö -tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa, myös suurin osa kankaista on Suomessa kudottuja. Jos kiinnostaa, niin http://www.5hop.fi ja http://www.hoobw.com tai facebookissa 5. kerros ja Höö babywear. :) Mukavaa viikonloppua!

  2. Kiitos tiedosta Auli! Hienoa, että synnyinkaupunkiini on noussut myös uusia yrityksiä. Aiemminhan Lahti on ollut merkittävä tekstiiliteollisuuskaupunki, jonka vaatetehtaat ovat työllistäneet etenkin naisia. Äitinikin oli 1960-luvulla Keskolla ompelijana.

  3. Lahdesta on lähtöisin myös Vuorelma, jonka tehdas ja tehtaanmyymälä sijaitsevat nykyisin Kärkölän Järvelässä. Valikoimaan kuuluu kansallispukujen lisäksi myös nykyaikaisempia vaatteita ja asusteita.

  4. Salossa toimi vuosia Finn-Flare ja Hyvon. Näiden tilanteesta tällä hetkellä en tiedä. Muista Salossa olleita vaatetehtaita ovat Salon Neulomo eli naisten vaatteita ja miesten housuja tehnyt Lammerman ja rintaliivejäkin on täällä ommeltu.

  5. Kiitos kommenteista Heini ja Jaana! Vuorelmalla poikkeaminen on ollut jo pidemmän aikaa suunnitelmissa, koska kankaiden suunnittelijana kaikki kudontaan liittyvä kiinnostaa. Ja tosiaan, mukavasti on mallisto uudistunutkin viime aikoina. Finn Flare on minulle ihan uusi tuttavuus, sen sijaan Hyvonin mainoslausetta kuulee edelleen etenkin vanhemman polven suusta!

  6. Sain tänään ilahduttavan soiton Kangasalta! Knitwear & Neuletuote Koivunen valmistavat monenlaisia neulevaatteita, muun muassa kerrastoja, pipoja, kaulureita, huppuja ja haalareita. Näitä on tarjolla omassa tehtaanmyymälässä. Muita neuleiden valmistajia, joiden tuotanto on Suomessa, ovat tamperelainen Agtuvi ja tuusulalainen Kutomo Holopainen.

  7. Löysin tänne Facebookin kautta, ja jutun luettuani pitää mainostaa paikallista sukkatehdasta, joka saattaa nimen perusteella tosin olla jo tuttu: Karkelon Sukka kutoo sukkia Liedossa lähellä ”alkukotiani”. :) Tässä linkki heidän sivuilleen: http://www.karkelonsukka.net/

    Lisäksi tässä esikoista odotellessa olen tutustunut myös äitiys- ja imetysvaatteita tekeviin yrityksiin, joista kahden tuotteiden tiedän olevan varsin suurelta osin kotimaisia: Maitotyttö-imetyspaidat (http://maitotyttopaidat.fi/kauppa/) ja Missy Mom -mallisto (https://missymom.mycashflow.fi/).

    Ja talven pakkasissa lämmittämään tilasin villashortsit köyliöläiseltä Kainolta: http://www.kaino.fi/. Loistavaa palvelua, voin suositella!

  8. Hei Mari ja kiitos kaikista vinkeistä! Karkelon sukka on tosiaan nimeltä tuttu, samoin Kaino. Pitänee tutustua myös itse tuotteisiin! Kotimaisia lastenvaatteita ja äitiysvaatteita tuntuu olevan paljon tarjolla etenkin verkkokaupoissa.

  9. Kokkolassa toimii tänä vuonna 35v.juhlia viettävä Eila Helén Oy, jonka tuotannossa on naisten jakkuja, hameita ja housuja ja mikä parasta: vaatteet valmistetaan Kokkolassa; made in Finland! (googlaa eila helen netistä!) Kevätterveisin Satu Helén

  10. Kiitos kommentista, mukavaa että Karkelolla on näin tarkkasilmäisiä lukijoita! Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Kangasala taipuu muodossa ”Kangasalla”, mutta Kangasalla sijaitseva yritys on tosiaan kangasalalainen, ei kangasalainen. Virhe on nyt korjattu.

  11. Paluuviite: Näkökulmia vaatevallankumoukseen | KARKELON KUTOMO

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s