Sata hyvää Suomesta

100_hyvaa_suomesta_aanestys

Sointu on sataprosenttisesti suomalainen.

Suunnittelemani Sointu-viltti on mukana 100 hyvää Suomesta -äänestyksessä, jonka perusteella sadalle kotimaiselle tuotteelle myönnetään virallinen Suomi 100 -tunnus.

Yleisöäänestykseen voi osallistua keskiviikkona 15.2. klo 9.00 osoitteessa www.satahyvaasuomesta.fi. Äänestys päättyy heti kun sata ensimmäistä tuotetta on saanut vähintään sata ääntä, joten omaa suosikkiaan kannattaa äänestää heti äänestyksen avauduttua.

Kunnianosoitus suomalaiselle kulttuuriperinnölle

Sointu-vilttiä ideoidessani mietin, mitä haluaisin Suomen 100-vuotisjuhlaa varten suunnittelemani tuotteen ilmentävän. Perusteemoiksi nousivat suomalainen työ, taide ja luonto. Valmiissa viltissä teemat ovat esillä seuraavasti:

Suomalainen työ: Sointu-viltin kaikki valmistusvaiheet villan keritsemisestä langan kehräämiseen, kutomiseen ja viimeistelyyn tehdään Suomessa. Sointu on täysin kotimainen Avainlippu-tuote.

Suomen taide: Nimi Sointu viittaa musiikkiin, runouteen, kuvataiteeseen ja muotoiluun. Näillä kaikilla on ollut ja on edelleen tärkeä sija kansallisidentiteetin rakentajana.

Suomen luonto: Sointu-viltti on luonnonmukaisesti tuotettua suomenlampaan villaa. Suomenlammas on villilammasta muistuttava alkuperäisrotu, joka on sopeutunut pohjoiseen ilmastoon. Niityillä laiduntaessaan suomenlammas hoitaa perinnemaisemia.

suomi_100

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!

Juuri Lifestyle suomalaisuuden alkulähteillä

Suomenlampaan villainen Juuri-huopa on kotimaista käsityötä. Kuva: Juuri Lifestyle / Tiina Loisa

Mikä olisikaan juurevampaa kuin suomenlampaan villasta kangaspuilla kudottu huopa? Näin ajatteli tuore yrittäjä Tiina Loisa valitessaan tuotteita Juuri Lifestyle– verkkokauppaansa. Heinäkuussa avattuun putiikkiin on koottu valikoima tuotteita, jotka pohjautuvat suomalaiseen kansanperinteeseen ja sielunmaisemaan. Suurin osa tuotteista on valmistettu alusta loppuun Suomessa, monet ihan raaka-aineita myöten.

Yhteistyöni Juuri Lifestylen kanssa alkoi viime talvena, kun Tiina otti minuun yhteyttä ja tiedusteli, olisiko Karkelolta mahdollista saada myyntiin suomenlammashuopia. Koska olen erikoistunut tilaustöihin, eikä Karkelolla siksi ole omaa jälleenmyyntiin tarkoitettua mallistoa, tarjosin Juurelle omaa huopamallia. Tiina innostui ajatuksesta, että samaa huopaa ei saisi mistään muualta, ja niinpä panimme suunnittelutyön alulle.

Kesäyön tunnelmaa

Ihan aluksi pyysin Tiinaa kuvailemaan tunnelmia ja fiiliksiä, joita hän haluaisi huovan ilmentävän. Tiina kuvaili runollisesti viilenevää loppukesän yötä, järveltä nousevaa usvaa, hiljaisuuden rikkovia kuikan huutoja ja hirsimökin portailla nautittua höyryävän kuumaa teetä. Olin iloisesti yllättynyt, sillä harvoin asiakkaat rohkenevat heittäytyä tällaiseen tunnelmointiin! Toteutukseen sain vapaat kädet. Ainoina konkreettisina toiveina olivat utuisen vaaleat sävyt ja mahdollisimman pehmeä pinta.

Kuva: Juuri Lifestyle

Pehmeä ja utuisen harmaa pinta. Kuva: Fokuso / Hannu Tenhunen

Aluksi esitin Tiinalle kolme luonnosta. Tässä vaiheessa olin jo pyrkinyt eroon ilmeisimmästä ratkaisusta, joka olisi ollut usvaa muistuttava raidoitus. Juuri-huopa saisi ennemminkin täydentää kuin toistaa mielikuvaa kesäöisesta maisemasta. Kun Tiina oli valinnut mieleisensä kuosin, kudoin hänelle näytteen. Tekstiilisuunnittelussa jos missä on tärkeää, että työn tilaaja pääsee myös tunnustelemaan materiaalia.

Saatuani mallille hyväksynnän, siirryin protokappaleen valmistamiseen. Rakensin loimen kangaspuille ja kudoin siihen vaaleanharmaan huovan. Viimeistyskäsittelyksi valitsin kevyen vanutuksen, jotta sain huovaan sopivan kuohkean pinnan. Vielä tuuletus raikkaassa ulkoilmassa, ja niin oli ensimmäinen Juuri-huopa valmis!

Pohjoista lämpöä ekologisesti ja eettisesti

Juuri Lifestylen huopa on jokaista lankaa myöten kotimainen. Villa tuotetaan Kainuussa ja pestään, karstataan ja kehrätään langaksi Etelä-Savossa. Huopa kudotaan Pirkanmaalla Reija Nylundin kudontapajalla ja viimeistellään Karkelon omassa kutomossa Tampereella.

Suomenlampaan villa on yksi ekologisimmista tekstiiliraaka-aineista.

Suomenlampaan villa on yksi ekologisimmista tekstiiliraaka-aineista.

Värjäämätön suomenlampaan villa on yksi ekologisimmista tekstiiliraaka-aineista, sillä sen tuotannossa kuluu muihin luonnonkuituihin verrattuna hyvin vähän luonnovaroja, ja siitä pystytään valmistamaan pitkäikäisiä tuotteita. Eläinkuituja vertaillessa suomenlampaan villa nousee myös eettisimpien materiaalien joukkoon, sillä Suomessa lammaskatraat ovat verrattain pieniä, lampaat saavat asianmukaista ravintoa ja virikkeitä, ja kasvattajat ovat ainakin oman kokemukseni mukaan kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista.

Kaunista ja käytännöllistä

Suunnittelemieni villahuopien lisäksi Juuri Lifestylestä löytyy monenlaisia käyttötekstiilejä kuten Loruloimen virkattuja pannunalusia, Kirjosillan kirjomia patakintaita, Raijan aitan pellavapyyhkeitä ja Kankurittaren hartiahuiveja. Lisäksi tarjolla on Kalevantulen soijakynttilöitä, Tulikiilan takorautaisia ripustuskoukkuja, Laatupuukon sieniveitsiä, Valkoisen puun keramiikkaa sekä paljon muuta kaunista ja käytännöllistä.

Luomuhuopia suomenlampaan villasta

Villahuopa.

Tolvilan huopa kudotaan suomenlampaan villasta.

Meneillään on kansallinen luomuviikko, ja mikä sopisikaan teemaan paremmin kuin suomenlampaanvillaisten kankaiden kutominen. Valmistan parhaillaan huopia, hartiashaaleja ja vauvanpeittoja Tolvilan kartanolle, joka on luonnonmukaiseen tuotantoon erikoistunut lammastila Viialassa. Tuotteet tulevat lokakuun aikana myyntiin tilapuoti Paimenen makasiiniin.

Katja Hynninen

Tolvilan huopa kudotaan kangaspuissa.

Tolvilan huopa, samoin kuin muutkin Paimenen makasiiniin suunnittelemani tuotteet, kudotaan kangaspuissa ja viimeistellään vanuttamalla. Huovan pinta on pehmeän utuinen ja tuntu kuohkea. Reipas sidoskuviointi ja kierretyt hapsut antavat muutoin hillitylle ilmeelle mukavasti särmää, mutta malli on kuitenkin niin klassinen, että huopaa on ilo katsella vielä vuosienkin kuluttua. Tämä onkin tärkeä ominaisuus, sillä harvinaisesta suomenlampaan villasta kannattaa valmistaa vain tuotteita, jotka kestävät aikaa.

Ilmavan kuiturakenteensa ansiosta suomenlampaan villa eristää hyvin lämpöä ja on hengittävä. Värjäämättömässä villassa oleva lanoliini eli villarasva puolestaan hylkii kosteutta ja likaa. Näiden ominaisuuksien vuoksi villa on ihanteellinen materiaali huovissa ja peitoissa. Villatuotteiden perushoidoksi riittää säännöllinen tuuletus ja tahranpoisto kädenlämpöisellä vedellä. Jos on pakottava tarve käyttää pesuainetta, niin pieni tippa ihan tavallista shampoota riittää.

Tuotekehitystä luomulangoista

Yhteistyö Tolvilan kartanon isäntäpariskunnan, Jarmo ja Pirjo Latvasen kanssa alkoi viime keväänä. Silloin sovimme, että suunnittelen heidän tuottamistaan villalangoista huopamalliston. Tolvilan kartanolla on tällä hetkellä noin kolmesataa lammasta, joista uuhia sataneljäkymmentä, karitsoja parisataa ja pässejä muutama. Lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa, ja villaa saadaan yhteensä tuhatkaksisataa kiloa. Jatkossa määrä tulee vielä kasvamaan, sillä uuhien pääluku on tarkoitus nostaa viiteensataan. Tolvilan villat jatkojalostetaan langaksi Virtain Villassa. Siellä villan pesuvesi lämpenee puupelleteillä, eli ympäristöystävällisyys tulee huomioiduksi langantuotannon kaikissa vaiheissa. Tolvilan huovissa on vielä se erityinen piirre, että villa sekä kasvatetaan, keritään, kehrätään että kudotaan Pirkanmaalla. Näin pitkälle vietyyn luomu- ja lähituotantoon pääsee harvoin osalliseksi!

Kotimainen huopa.

Vanutetun villahuovan hoidoksi riittää tuuletus raittiissa ilmassa.

Kun kuulin, että nykyään tilapuotina toimivan 1890-luvulla rakennetun makasiinirakennuksen ulkoasuun on aikoinaan saatu vaikutteita Tampereen ortodoksikirkosta, ajattelin, että nyt on oiva tilaisuus käyttää hieman tavallista runsaampaa kuviointia. Tolvilan huovassa oleva koristeellinen kuvio pohjautuu erääseen vanhaan käsityömalliini, jota olin halunnut jo kauan jatkokehitellä. Muitakin kuosivaihtoehtoja oli toki mielessä, ja koska aikaa projektille oli varattu reilusti, kangaspuissa oli mahdollista tehdä useampia kokeiluja.

Tuotekehitysprojektissa oli assistenttina Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija, kesäkuussa tekstiilialan artenomiksi valmistunut Tytti Lovikka. Tytti on ollut aiemmin työharjoittelussa Karkelossa ja pohjakoulutukseltaan artesaani, ja niinpä yhteistyömme sujui varsin ammattimaissa merkeissä. Tytin vastuulla oli eri vahvuisten kudontalankojen kokeileminen, kankaan tiheyden määrittely ja kuosinäytteiden kutominen, ja yhdessä sitten analysoimme tuloksia ja valitsimme joukosta piensarjatuotantoon parhaiten soveltuvat mallit. Lopullisen päätöksen mallista teki Latvasen perhe, ja sitten päästiin kutomaan varsinaista mallikappaletta.

Suomenlammas, aito maatiainen

Suomenlammas on villilammasta muistuttava alkuperäisrotu. Väriltään suomenlampaat ovat valkoisia, ruskeita tai mustia. Rotu on sopeutunut pohjoisen karuihin ilmasto-olosuhteisiin, joten lampaat viihtyvät laitumella keväästä syksyyn. Laiduntaessaan ne hoitavat perinnemaisemia, sillä luonnonravintoa syödessään ne pitävät niityt avoimina ja elinvoimaisina.

Lampaita laitumella.

Suomelampaita laitumella. Kuva Tolvilan kartano.

Suomenlampaan villa on pehmeää, joustavaa ja kiiltävää. Yhdestä aikuisesta lampaasta saadaan vuodessa noin kuusi kiloa villaa, josta tulee lankaa keskimäärin neljä kiloa. Villa on sitä korkealaatuisempaa, mitä paremmissa olosuhteissa lampaat saavat elää. Suuri osa suomenlammasfarmeista on luomu- tai biodynaamisia tiloja, joissa kunnioitetaan eläinten luontaisia tarpeita ja lajityypillistä käyttäytymistä. Tietoa suomenlampaista ja niiden kasvatuksesta jakaa muun muassa valtakunnallinen Finnsheep-yhdistys.

Ensikosketuksen suomenlampaisiin sain opiskeluaikana vuonna 2003, kun suunnittelin huopia tammisaarelaiselle Sällvikin lammastilalle. Tämän jälkeen olen suunnitellut omaksi ilokseni Ilona-huovan, jota voi tilata joko luonnonvalkoisena tai mustanruskeana. Tolvilan huopamallisto on jo kolmas suomenlammasprojektini, ja edelleen olen yhtä innoissani aiheesta. Lampaissa on jotain kerrassaan hurmaavaa!

Takkikankaita

villakangas

Vipinä ja Vaateri – takkikankaat villin viivoituksen ja hallitun geometrian ystäville.

Taito-lehden toimituspäällikkö Tiina Aalto otti minuun viime vuoden loppupuolella yhteyttä ja tiedusteli, haluaisinko suunnitella kevään numeroon takkikangasmalliston. Ja tottahan minä halusin, sillä vaatetuskankaiden kudontaohjeita esitellään käsityölehdissä harvoin, ja siinä mielessä tunsin olevani etuoikeutettu saadessani tarttua toimeen. Tarkoituksena oli suunnitella kaksi kuosiinkudottua kangasta, jotka soveltuisivat kevät- ja syystakkeihin. Väritykseltään neutraaleja, kuvioinniltaan graafisia, olivat tilaajan toiveet.

Toimeksiannon selkeydestä huolimatta tehtävä oli haastava, sillä kangaskaupat ovat pullollaan toinen toistaan upeampia kankaita, jotka eivät toki ole käsityönä valmistettuja, mutta riittävät tyydyttämään useimpien itse tehdystä vaatteesta haaveilevien tarpeet. Käsityölehdessä julkaistavaan kangasmalliin oli siis saatava jotain erityistä: mieluiten sellainen ominaisuus, joka antaisi muutoin klassiselle takkikankaalle oman luonteen.

Villakangasta suomalaisesta raaka-aineesta

Lähituotanto on ollut viime aikoina kovasti pinnalla, ja koska käsityöharrastuksessa ollaan suorastaan asian ytimessä, päätin että takkikankaiden erityisominaisuutena voisi olla kotimaisuus. Suurin osa käsityölangoistahan on tuontitavaraa, ja vaikka niitä myytäisiinkin kotimaisina, on kuituraaka-aine yleensä peräisin muualta. Minua on jo pitkään kiinnostanut, miten suomalaisten lampaiden villaa voisi hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, ja nyt tarjoutui loistava tilaisuus testata sen toimivuutta kankaana.

Lampaankasvattajaksi en sentään ryhtynyt, vaan tilasin kudontalangat perinteikkäästä Pirtin Kehräämöstä, joka ostaa villan suoraan suomalaisilta lampureilta. Suomessa on maaseudun kehittämistä edistävän Proagria -yhdistyksen mukaan noin kahdeksansataaviisikymmentä ammattimaisesti toimivaa lammastilaa, joista luomutilojen osuus kasvaa koko ajan. Meillä villan tuotanto on kaiken kaikkiaan hyvin luonnonläheistä ja eläinten luontaisia tarpeita kunnioittavaa, eli kotimaista alkuperää olevien villalankojen käyttäminen tukee myös eettistä tuotantoa.

Kaksi kuosia

Juurevasta lähtökohdasta huolimatta halusin kankaille modernin ja särmikkään ilmeen. Kudontapiirien yhteisloimia ajatellen suunnittelin kaksi samaan loimeen kudottavaa kuosia, joista toisessa on hallittua geometrista kuviointia ja toisessa villiä viivoitusta. Halusin näytekankaisiin myös mahdollisimman jyrkän värikontrastin, joten valitsin harmonisen luonnonväriskaalan ääripäistä kaksi sävyä, vaaleanharmaan ja mustanruskean. Samaa lankalaatua saa myös värjättynä, ja olisikin aika kutkuttavaa testata erilaisten väriyhdistelmien vaikutusta kankaan ilmeeseen.

Toivon, että uudet mallit ja todellista lähituotantoa olevat langat herättävät mahdollisimman monella halun valmistaa takki alusta asti omin käsin, tai vaikka kutoa kangas omilla kangaspuilla ja teettää siitä takki kotipaikkakunnan ompelimossa. Kankaiden ohjeet löytyvät uusimmasta Taito-lehdestä, samoin kuin mukava juttu vuonna 1949 perustetusta Pirtin Kehräämöstä.