Karkelo 10 vuotta – kuvia vuosien varrelta

Karkelon erikoisalaa on kankaiden suunnittelu ja tuotekehitys. Kuvassa Fragment-kangasta.

Samuji Koti -mallisto lanseerattiin tänä syksynä. Mallistosta löytyy suunnittelemiani pellavapyyhkeitä, muun muassa tämä Jokipiin pellavassa kudottu Multi Stripe -pyyhe. Kuva: Samuji / Sami Repo

Fazer Mylly toivoi liikelahjaksi jyvänmuotoisia kauratyynyjä. Kankaat kudottiin Tekstiiliverstaalla, ja tuotekehitysprojektissa apunani oli muotoilija Kaisa Maansalo.

Liinalapsi sai kantoliinamallistoonsa täydennystä, kun suunnittelin Kultavillassa kudottavaan kankaaseen kansallisromanttisen Kide-kuosin. Kuva: Liinalapsi / Uljana Rättel

Juuri Lifestyle -verkkokauppa avautui kesän kynnyksellä. Ensimmäisen erän putiikille suunnittelemiani suomenlampaanvillahuopia valmisti Kudontapaja Reija Nylund. Kuva: Juuri Lifestyle / Hannu Tenhunen

Tolvilan kartanon omista luomuvilloista kudottuja huopia saa Paimenen makasiinista. Materiaali on suomenlampaan villaa.

Toisinaan on ammattilaisenkin opiskeltava uutta. Taalainsidoksen haltuuottoon meni jokunen tovi. 2012.

Toisinaan ammattilaisenkin on opiskeltava uutta. Taalainsidoksen haltuunottoon meni jokunen tovi, tässä ensimmäinen kokeilu.

Pyynikin trikoolla toimivalle Unica Fashionille sain kunnian suunnitella sametinpehmeän Kathy-takkikankaan, josta tässä takissa kaulus.

Yhteistyössä Taito-lehden ja Pirtin kehräämön kanssa syntyivät kotimaisesta villasta kudotut Vipinä- ja Vaateri -takkikankaat.

Ornamon 100-vuotisjuhlanäyttelyssä esiteltiin museoauton verhoilukangasta. Taidehallissa oli esille myös Renault Dauphine! 2012.

Teollisuustaiteen liitto Ornamon 100-vuotisjuhlanäyttelyssä esittelin museoauton verhoilukankaan suunnitteluprojektin. Tätä varten Sami Luoto (oik.) lainasi autoaan ja Harri Mäkinen verhoili siihen penkit.

Museoauton verhoilukangasprojektiin liittyvää materiaalia Ornamon näyttelyssä.

Museoauton verhoilukangasprojektiin liittyvää materiaalia Ornamon 100-vuotisjuhlanäyttelyssä Taidehallissa.

Tekstiiliverstaan kutomakone jyskyttää smaragdinvihreää Hertta-kangasta. 2013.

Tekstiiliverstaan kutomakone jyskyttää smaragdinvihreää Hertta-kangasta.

Yksi kutomon tärkeimmistä työvälineistä on laskin.

Yksi tekstiilisuunnittelijan tärkeimmistä työvälineistä on laskin. Teollisessa kutomossa tarvitaan myös kuulosuojaimia.

Päivänsäde-kantoliina on suunniteltu kudonnan harrastajia ajatellen. 2012.

Päivänsäde-kantoliina on suunniteltu Tekstiiliteollisuuden langoista kudonnan harrastajia ajatellen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen liikelahja, keväänvihreä kauratyyny. 2010.

Ensimmäinen iso liikelahjatilaus tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kankaat keväänvihreisiin kauratyynyihin kudottiin Tekstiiliverstaalla, ompelusta vastasi Anne Äikäs.

Käyttötekstiilien suunnitteleminen on aina mieluista. Kuvassa Toikan käsityömallistoon kutomani Kastehelmi-pyyhkeet.

Vuosien varrella olen suunnitellut useita käsityömalleja Lankavalle. Kuva: Lankava / Beata Kinnarinen

Vuosien varrella monet suomalaiset lankafirmat ovat tilanneet minulta kudontamalleja. Kuvassa pellavapyyhkeitä Lankavan mallistosta. Kuva: Lankava / Beata Kinnarinen

Yksi suurimmista projekteistani on ollut Valon viljaa -kirkkotekstiilisarjan suunnitteleminen Ryttylän kirkkoon. Tekstiilit kutoi Reija Nylund, kirjoi Ritva Rinne ja ompeli Pirjo Pohjaslahti.

.

Tästä Renault Dauphinesta aukeni tie museoauton verhoilukankaiden pariin. Sittemmin on valmistunut lähes kaksikymmentä alkuperäisen mallin mukaan kudottua autokangasta.

Tampereen piispantaloon tilatut alkuperäisen mallin mukaiset verhoilukankaat syntyivät yhteistyössä kudontapaja Reija Nylundin kanssa.

Työpöytä suursiivouksen jälkeen. Etualalla käsin kudottu Riimi-puuvillaverho. 2011.

Työpöytä suursiivouksen jälkeen. Etualalla käsin kudottu Riimi-puuvillaverho.

Vuonna 2010 Taiteen keskustoimikunta myönsi minulle apurahan tietokoneohjattujen kangaspuiden hankintaan.

Vuonna 2010 Taiteen keskustoimikunta myönsi apurahan tietokoneohjattujen kangaspuiden hankintaan. Tietokoneelta mallit on siirrettävissä kätevästi teolliselle kutomakoneelle.

Kuusi vuotta sitten Ovitorin neuvottelutilaan suunnittelemani kattaustekstiilit ovat edelleen käytössä. 2008.

Ovitorin neuvottelutilaan suunnittelemani kattaustekstiilit ovat palvelleet uskollisesti jo vuosia. Kaitaliina ja tabletit kudottiin Puustellin työkylässä.

Kutomani Kesäpäivä-seinätekstiili löytyy Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Karkelon ensimmäinen tekstiilimallisto, Saaga, syntyi opiskeluprojektina Hämeen ammattikorkeakoulussa Wetterhoffilla. 2014.

Karkelon ensimmäinen tekstiilimallisto, Saaga, syntyi opiskeluprojektina Hämeen ammattikorkeakoulussa Wetterhoffilla.

Joskus suunnittelijakin tarttuu kuvaan. Tämä otos ja haastatteluni löytyvät Fantastisen Norsun blogista. 2013. Kuva: Inka Ylihärsilä

Joskus suunnittelijakin tarttuu kuvaan. Tämä mainio otos ja haastatteluni löytyvät Fantastisen Norsun blogista. Kuva: Inka Ylihärsilä.

Yrittäjän elämä on arvaamatonta. Työhuoneen jääkaapista löytyy juomia arkeen ja juhlaan. 2014.

Yrittäjän elämä on täynnä yllätyksiä. Työhuoneen jääkaapista löytyy juomia arkeen ja juhlaan!

pyynikin_trikoo

Suomen trikoon piipun juurella on tehty tekstiilejä yli sata vuotta. Karkelo on vain pieni osa tarinaa.

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja blogin lukijoille! Jatketaan samaan malliin.

 

Mainokset

Tehtaan valot loistavat Pyynikillä

Tehtaan valoissa voit tutustua Pyynikin trikoolla työskenteleviin yrittäjiin ja taiteilijoihin.

Tehtaan valoissa voit tutustua Pyynikin trikoolla työskenteleviin yrittäjiin ja taiteilijoihin.

Pyynikin rannassa, Suomen trikoon vanhalla tehtaalla työskentelee joukko taiteilijoita ja luovien alojen yrittäjiä. Keskiviikkona 4.12. klo 16–20 toivotamme vieraat tervetulleeksi Tehtaan valot -tapahtumaan, jossa on mahdollisuus tutustua trikoolaisiin ja heidän tuotteisiinsa, tehdä ostoksia, nauttia teatterista tai vain istahtaa hetkeksi ja ihmetellä vanhan tehdasrakennuksen iltatunnelmaa.

Fiat

Minna Iso-Lähteenmäen maalaus Punainen Fiat. Kuva Minna Iso-Lähteenmäki.

Idea omasta tapahtumasta syntyi, kun pohdimme miten voisimme osallistua Suomen Tampere -kampanjaan. Tällöin mieleemme tuli ajatus itsenäisyyspäivän viikolla järjestettävästä yleisölle avoimesta illanvietosta, jolla nostetaan esille suomalaista ja ennen muuta tamperelaista nykytaidetta ja -designia.

Tapahtumassa ovat mukana:

Palmrothin klassinen talvinilkkuri. Kuva: Palmroth Original

Palmrothin klassinen talvinilkkuri. Kuva: Palmroth Original

Taide- ja designmyyjäisissä tuotteitaan ovat esittelemässä todelliset asiantuntijat eli tekijät itse. Tarjolla on muun muassa jalkineita, vaatteita ja asusteita, keramiikkaa, sisustustekstiilejä, lasihelmiä, sarjakuvapatsaita, grafiikkaa ja kortteja. Myynnissä on myös yksittäisiä malli- ja tuotekehityskappaleita, joten hyvissä ajoin paikalle tulevat saattavat törmätä varsinaisiin aarteisiin! Myyjäisten yhteydessä on kahvila, johon ovat tervetulleita ihan kaikki trikoon suunnalla liikkuvat.

Kello 18 on luvassa draamaa, kun Pispalan teatteri esittää uuden Tehdas kuiskii -näytelmänsä. Kyseessä on kenraaliharjoitus, ensi-ilta on itsenäisyyspäivänä. Näytelmä kertoo vihasta, rakkaudesta, ystävyydestä, arjesta, työstä ja taistelusta. Esitykseen on vapaa pääsy, käsiohjelman hinta on kolme euroa.

Suoraan trikootehtaan eteen pääsee Keskustorilta kolme kertaa tunnissa Tahmelan suuntaan lähtevällä linja-autolla numero 25. Sisäpihalla on autoilijoille kahden tunnin kiekkopaikkoja. Taide- ja designmyyjäiset ja kahvila ovat rapun Y14 neljännessä kerroksessa. Talossa on hissi. Pispalan teatteriin on käynti sisäpihalta.

Karkelon viljatyynyt lahjapakkauksessa.

Tehtaan valot Pyynikin trikoolla 4.12.2013 klo 16-20

Osoite: Pyynikintie 25, 33230 Tampere

Tiedustelut: 040 588 0542 / katja.hynninen@karkelo.com

Lämpimästi tervetuloa!

Unica Fashion luottaa luovaan yhteistyöhön

takkikangas

Unican vaatteissa pieninkin yksityiskohta on tarkoin harkittu. Takin kaulus syntyi yhteistyönä Karkelon kanssa.

Pyynikin trikootehdas kätkee sisäänsä toinen toistaan kiinnostavampia yrityksiä. Yksi näistä on Unica Fashion, jonka ompelimossa valmistuu naistenvaatteita muun muassa Suomen, Japanin, Hollannin ja Venäjän markkinoille. Vuonna 1981 toimintansa aloittanut Unica Fashion tunnetaan erityisesti selkeälinjaisista, sametinpehmeistä takeistaan.

vaatetuskangas

Katja Salonen asettelee kaavaa kankaalle.

Olen työskennellyt Unican naapurissa seitsemän vuotta, mutta vasta viime keväänä tutustuin yrityksen perustajaan, Liisa Pikkujämsään. Tiesin entuudestaan, että hänen suunnittelemansa vaatteet perustuvat Unican omiin, yksilöllisiin kankaisiin. Eräänä kevätpäivänä pistäydyin esittelemään itseni Liisalle ja kysymään, josko Unicalla olisi tarvetta uusille kangaslaaduille. Huomasimme, että trikootehtaalla sijaitsevien yritysten lisäksi meitä yhdistävät myös opiskelu Wetterhoffilla ja monipuolinen tekstiilialan työkokemus. Niinpä päätimme katsoa, mihin yhteistyö voisi johtaa. Liisan puoliso ja yhtiökumppani Esa oli myös projektissa mukana, joten tapasimme aina kolmen hengen porukalla.

Kangas katseenvangitsijana

kangasnapin päällystäminen

Pihla Pero nepittää kokenein ottein.

Kuosisuunnittelun lähtökohtana oli, että kankaat toimivat katseenvangitsijana vaatteiden yksityiskohdissa. Liisa, Esa ja minä olimme tehokas tiimi. Ensimmäiset palaverimme olivat juhannuksen aikoihin, ja jo heinäkuun lopussa Liisan suunnitteleman takin mallikappaletta somistivat käsin kutomastani kankaasta tehdyt kaulukset ja taskunsuut. Olimme kaikki suunnattoman innoissamme lopputuloksesta, ja niinpä kangas päätettiin ottaa tuotantoon. Nyt kyseistä puuvillakangasta on kudottu pohjanmaalaisessa kutomossa jo niin paljon, että suunnittelija voi huokaista helpotuksesta – laatu soveltuu täydellisesti myös teolliseeen tuotantoon.

samettitakki

Kathy-malliston takki on samettisen pehmeä.

Graafista ilmettä kevääseen ja syksyyn

Kathy-kankaalla somistettuja takkeja, jakkuja ja liivejä saa tällä hetkellä Unican tehtaanmyymälästä Pyynikiltä sekä Uniikit-liikkeestä Tampereen keskustasta. Syksyn mittaan mallistoa on esitelty myös jälleenmyyjille, jotka tekevät hankintoja ensi kevääksi ja syksyksi. Ei muuten liene vaikea arvata, miksi kangasta alettiin kutsua juuri Kathyksi… Monet Unican tuotteet on nimetty Liisan tuntemien naisten mukaan!

Kohtaamisia kollegojen kanssa

Tienaako käsityöllä leivän ja vähän voitakin sen päälle? Muun muassa tässä ikuisuuskysymyksessä riittää puitavaa.

Olen jo pitkään haaveillut keskustelufoorumista, jolla käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjät voisivat vaihtaa ajatuksiaan. Onneksi samanlaisia ajatuksia on ollut muillakin, muun muassa Otto Aanmaalla, joka on ryhtynyt tuumasta toimeen ja perustanut Suomen käsityöyrittäjät -sivuston. Sivustolta löytyy Facebook-linkit sekä kaikille avoimeen ryhmään että käsityöyrittäjien omalle keskustelupalstalle. Lisäksi sivuille on koottu käsityöläisten yhteystietoja ja lista käsityöyrittäjien ylläpitämistä blogeista.

Käsityö elämässä -sivustolla Otto kertoo, mikä sai hänet perustamaan Facebook-ryhmän. Pääsyynä oli puhumattomuus, tai paremminkin halu päästä siitä eroon. Otto haluaa kannustaa käsityöläisiä jakamaan toisilleen tietoa, josta ollaan perinteisesti vaiettu. Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta yksi tällainen asia on yrittäjyys. Oton mukaan yrittäjä-sana on käsityöläisille suorastaan tabu, vaikka tätä nykyä valtaosa ammattimaisesti toimivista käsityöläisistä on yrittäjiä. Myös Otto itse on yrittäjä. Vaimonsa Annen kanssa hän valmistaa Aanmaa-merkkisiä laukkuja, jotka kaikki myös myydään oman yrityksen kautta.

Seuraa vailla?

Suurin osa käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjistä työllistää vain itsensä. Osa työskentelee kotona, osalla on työhuone kodin ulkopuolella. Jos työtilat eivät sijaitse useamman käsityöläisen muodostamassa yhteisössä, voi jäädä helposti kaiken ammattiin liittyvän sosiaalisen elämän ulkopuolelle. Yksin puurtaessa ei välttämättä edes huomaa, että juttutuokiot muiden yrittäjien kanssa voisivat olla tarpeen oman jaksamisen, mutta myös yrityksen kehittymisen kannalta.

Minulla on käynyt tuuri, sillä Pyynikin trikootehtaalla työskentelee paljon samanhenkistä porukkaa. Olen tutustunut muun muassa vaatturi Anne Äikkääseen, ompelija Ulriika Paanaseen ja muotoilija Kaisa Maansaloon. Tavaksemme on tullut tekstailla toisillemme spontaaneja kahvikutsuja, sillä jokainen tulee ja menee miten sattuu, ja näin ollen ennalta sovitut vierailut aiheuttaisivat vain päänvaivaa. Meininki on muutenkin aika rentoa, ja kaikki puheenaiheet ovat sallittuja. Yleensä kuitenkin puhutaan työstä… Kumma juttu!

Käsityöläisten Facebook-ryhmän keskusteluihinkin olen päässyt jo mukavasti sisään. Viimeisen kahden viikon aikana on juteltu muun muassa materiaalien hankintapaikoista, tuotteiden palautusoikeudesta, kirjallisten sopimusten tärkeydestä ja monesta muusta kaikkia käsityöyrittäjiä enemmän tai vähemmän koskettavasta aiheesta.

Suomen käsityöyrittäjätRyhmän aktiivisimmat jäsenet suunnittelevat myös ensimmäistä yhteistä myyntitapahtumaa. Graafisen suunnittelijan Susanna Mattheiszenin ideoima Käsityökortteli nousee Helsingin Narinkkatorille lauantaina 31. elokuuta, ja on avoinna kello 10-18. Toivotan kaikille osallistujille reipasta talkoohenkeä! Raportoittehan tunnelmia kuvin ja sanoin.