Tekstiilisuunnittelijan kevätmietteitä

vitali_miagkov_kutojat

Miagkov, Vitali: Kutojat, 1975. Kuva: Helsingin Sanomat 23.2.2016

Valmistuin Wetterhoffilta kesäkuussa 2006. Ajatella, siitä on kohta jo kymmenen vuotta. Opiskeluaika oli ihanaa ja elämä tuntui olevan täynnä mahdollisuuksia. Ja niinhän se olikin!

Tänä keväänä Fredrika Wetterhoffin vuonna 1885 perustamasta oppilaitoksesta valmistuvat viimeiset tekstiilialan artenomit. Ja juuri tällä hetkellä heillä on meneillään viimeinen tekstiilin oppitunti. En voi olla liikuttumatta ajatellessani asiaa.

Ajatuksiani tänään

Tekstiilit ympäröivät meitä kaikkialla. Ne pehmentävät, lämmittävät, viilentävät, peittävät, paljastavat, suojaavat, eristävät, vaimentavat. Herättävät huomiota. Näyttävät ja tuntuvat hyvältä. Parantavat maailmaa. Koskettavat jokaista.

Tekstiilien parissa työskentelee päivittäin miljoonia ihmisiä. Tekstiilejä ja meitä tekstiilintekijöitä tarvitaan! Hämeen ammattikorkeakoulussa Wetterhoffilla tekstiilialan opetus päättyy, mutta Suomessa ja maailmalla tekstiilien suunnitteleminen ja valmistaminen jatkuu.

Työn iloa uusille ja vanhoille tekstiilialan ammattilaisille!

Mainokset

Kirja-arvio: Käsitöillä ei elä

Esimerkillään Liisa Tuimala osoittaa, että kun visio on tarpeeksi vahva, niin kaikki esteet on ylitettävissä. Kuva: Nouseva Myrsky

Kun visio on vahva, niin esteet ovat ylitettävissä. Kuva: Nouseva Myrsky / Milla Grönman Photography

Latasin eilen koneelleni vastikään julkaistun, provosoivasti nimetyn Käsitöillä ei elä -kirjan. Kirjan kirjoittaja, korusuunnittelija Liisa Tuimala, on toiminut yrittäjänä vuodesta 2012. Hänen yrityksensä Nouseva Myrsky tunnetaan veistoksellisista tuotteistaan, jotka ovat paitsi kauniita, myös synkkiä tai vähintään puhuttelevia. Esimerkkinä mainittakoon uniikkikorumallisto Öljyinen lintu, jonka teema ei esittelyjä kaivanne.

Ohjeita alokkaille ja kertaajille

Käsitöillä ei elä -kirja on ladattavissa ilmaiseksi. Kuva: Nouseva Myrsky.

Käsitöillä ei elä -kirja on ladattavissa ilmaiseksi verkosta. Kuva: Nouseva Myrsky.

Käsitöillä ei elä on suunnattu aloitteleville yrittäjille, mutta sopii kertausharjoitukseksi myös oman aiemmin aloitetun yritystoiminnan kehittäjille. Yrittäjäopiskelijoiden mentorina olen pannut merkille, että samat aiheet mietityttävät kaikkia luovien alojen yrittäjiä uran pituudesta riippumatta. Ikuisuuskysymyksiä ovat muun muassa tuotevalikoiman laajuus, yrityksen tunnetuksi tekeminen, sopivien myyntikanavien valinta, asiakaspalvelun laatu ja oma jaksaminen. Tuimalan oppaassa käsitellään yllä mainittuja aiheita ja esitetään kysymyksiä, mutta ei anneta suoria vastauksia. Ennemminkin opas herättää pohtimaan, mikä juuri oman yrityksen kohdalla on järkevää ja mielekästä sekä rohkaisee suoraan toimintaan omien unelmien saavuttamiseksi.

Jos jotain kaipaisin kirjaan lisää, niin kuvia. Vahvan vision, mieleenpainuvan nimen ja omaperäisten tuotteiden lisäksi Nousevan Myrskyn ehdottomana vahvuutena ovat upeat tunnelmakuvat, joita kirjassa olisi kannattanut hyödyntää. Myös oikoluku olisi ollut paikallaan, vaikka sisällön ollessa riittävän kiinnostava, ei muutama pieni virhe muodostukaan lukemista haittaavaksi ongelmaksi. Kyllä tästä olisi mukava saada myös painettu versio!

Rohkea avautuminen

Öljyinen lintu. Kuva: Nouseva Myrsky.

Liisa Tuimalan ilmaisu on rikasta ja soljuvaa. Erityisesti arvostan sitä, että Tuimala käyttää esimerkkinä omaa yritystään ja kokemuksiaan yrittäjyydestä, eikä suhtaudu itseensä liian vakavasti. Aito avoimuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja itsensä likoon laittaminen on designereille mielestäni hieman epätyypillistä, vaikka monet vannovatkin verkostoitumisen ja läpinäkyvyyden nimeen. Tuimala ottaa myös rohkeasti kantaa uransa alkutaipaleella kuulemiinsa epäileviin kommentteihin. Jopa niin rohkeasti, että yksi niistä on päätynyt kirjan nimeksi.

On hyvä huomata, että ollakseen hyödyllinen, yrittäjyyden oppikirjan ei tarvitse olla kaiken kattava tiiliskivi. Tuimalan kirja on sopivan pituinen luettavaksi vaikka kahvitauolla. Iltalukemiseksikin se sopii, koska siinä ei maalailla yöunia vievää kauhukuvaa yrittäjän kivisestä ja väistämättä kadotukseen johtavasta tiestä, vaan rohkaistaan tutkimusmatkalle yrittäjyyden kiehtovaan maailmaan.

Näkökulmia Vaatevallankumoukseen

vaatevallankumousTänään vietetään Vaatevallankumousta, joka on osa kansainvälistä Fashion Revolution -kampanjaa. Vaatevallankumouksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota vaateteollisuuden eettisiin ongelmiin ja herättää ihmisiä pohtimaan käyttämiensä vaatteiden alkuperää. Blogissani olen käsitellyt näitä aiheita kahteen otteeseen. Tammikuussa metsästin omasta vaatekaapistani suomalaisia vaatemerkkejä ja jäljitin niiden alkuperän, ja viime vuoden maaliskuussa kirjoitin tekstiilityöläisten oikeuksista. Vaateteollisuus työllistää yli 60 miljoonaa henkeä eri puolilla maailmaa. Jokaisen leikkuupöydän, ompelukoneen ja värjäyskoneen äärellä on ihminen, jonka tulisi olla oikeutettu toimeentuloon riittävään palkkaan ja turvalliseen työpaikkaan.

Vaatevallankumous panee ajattelemaan.

Vaatevallankumous panee ajattelemaan.

Mielestäni on tärkeää miettiä, mistä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden eettiset ongelmat pohjimmiltaan johtuvat. Yksi syy on varmasti yritysten mahdollisimman suuren voiton tavoittelu, mutta taustalla on myös nykyinen kulutuskulttuuri. Vaatteita valmistavien yritysten on tuotettava jatkuvasti uutta, ja samalla etenkin isojen ketjujen tuotantokustannukset on saatava niin alas, että sesongin päätyttyä vaate voidaan myydä alennuksella. Kynnys ostamiseen on myös madaltunut, sillä monet ajattelevat, että vaatteen voi muutaman käyttökerran jälkeen laittaa kierrätykseen. Karu totuus kuitenkin on, että suuri osa tällä hetkellä tuotetuista vaatteista on jo alun alkaen niin heikkolaatuisia, että ne päätyvät keräyslaatikoista suoraan roskikseen. Jos tätä kehitystä ei saada pysähtymään, maapallo hukkuu tekstiilijätteeseen.

Valmistajan vastuu

Vastuu eettisestä tuotannosta tulisi silti olla tekstiilien valmistajilla, ei niiden ostajilla. Eettisen tarkastelun pitäisi kohdistua jokaiseen tuotannon vaiheeseen tekstiilikuitujen tuottamisesta langan ja muiden materiaalien valmistamiseen, kankaan kutomiseen, neulomiseen ja viimeistyskäsittelyihin ja edelleen leikkuuseen ja ompeluun. Tällä hetkellä vastuu tuppaa kasautumaan tuotannon loppupäähän, vaikka esimerkiksi kutomolla tai ompelimolla ei ole juuri mitään mahdollisuutta valvoa luotettavasti ketjun alkupäätä. Jokaisen yrityksen tulisi pitää huolta siitä, että oma toiminta on eettisellä pohjalla.

Katumuotia antiikin Roomasta.

Katumuotia antiikin Roomasta.

Toki myös vaatteiden käyttäjien kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan voi muuttaa yritysten toimintatapoja. Järjestöt eivät yleensä suosittele boikotteja, koska pahimmillaan ne vaikeuttavat heikoimmassa asemassa olevassa olevien työntekijöiden asemaa entisestään. Sen sijaan esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry kehottaa vastuulliseen kuluttamiseen. Paras yksittäisen ihmisen keino vaikuttaa tuotannon eettisyyteen olisi myös minun mielestäni se, että suosittaisiin määrän sijaan laatua ja trendivaatteiden sijaan ajattomia malleja – siis ostettaisiin harkiten!

Kotimaisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon, ja suomalaisia tuotteita onkin hyvä suosia muun muassa työllisyyden parantamiseksi. Suomalainen työlainsäädäntö takaa myös työntekijöiden oikeudet, vaikkakin tekstiili- ja vaatetusteollisuus on meilläkin yksi huonoimmin palkatuista aloista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että valmistusmaa ei sinänsä kerro mitään tuotteen eettisyydestä, vaan yhtä lailla eettistä tuotantoa voi olla missä päin maailmaa tahansa.

Lumikiteiden karkelot

Kide on uusi, suomalainen kattaussarja.

Kide on uusi, suomalainen kattaussarja.

Karkelo täyttää tänään yhdeksän vuotta. Uskomatonta, kuinka nopeasti aika kulkee, kun kädet ovat koko ajan täynnä tekemistä! Syvällisempi katsaus yrityksen historiaan odottakoon kuitenkin vielä vuoden, sillä tällä hetkellä minua pitää kiireisenä Pyynikin trikoolla ensi keskiviikkona järjestettävä Tehtaan valot -tapahtuma sekä erittäin kiinnostava tilaustyö, josta kerron myöhemmin lisää.

Nyt sen sijaan esittelen uuden Kide-kattaussarjan, joka pohjautuu viime vuonna suunnittelemaani kuosiin. Liikelahjoja hankkivia yrityksiä palvellessani olen huomannut, että pelkillä tekstiileillä ei pitkälle pötkitä, jos haluaa asiakassuhteille jatkuvuutta. Niinpä päätin pitkästä aikaa uudistua käyttämieni työtekniikoiden osalta ja vaihtaa kangaspuut ja sukkulan vaihteeksi saksiin ja tietokoneeseen. Ainakin hetkeksi.

Talvipäivän raikkautta

Kide-sarjaan kuuluu kaksi pyöreää tarjotinta ja neljä lasinalusta, joissa jokaisessa on hohtavan valkea lumihiutale. Kaikki hiutaleet ovat kuusisakaraisia ja eri muotoisia, aivan kuten luonnossakin. Pohjavärinä on raikas turkoosi. Tuotteet on valmistettu kotoisesta koivusta ja käsitelty kosteutta kestäväksi. Pohjassa on puukuvio ja Karkelon logo.

Työntekijöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille lahjaa hankkivia ilahduttanee se, että tuotteisiin saa liitettyä myös firman oman logon. Tarjottimissa ja lasinalusissa liikemerkki on mahdollista painaa alapuolelle, jolloin lahjan saaja voi kattaa sarjan huoletta vaikka juhlapöytään.

Valmistusmaa Suomi

Talven värit: raikas turkoosi ja puhdas valkoinen.

Kide-tuotteet valmistetaan käsityönä Suomessa. Valmistajaa valitessani nostin kotimaisuuden ykköskriteeriksi, koska suomalaisen työn, ja erityisesti suomalaisomistuksessa olevien yritysten tukeminen on ensiarvoisen tärkeää työpaikkojen säilymisen ja julkisten palvelujen turvaamisen kannalta.  Yritykset ovat avainasemassa, kun puhutaan yleisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Pienyrittäjänä haluan tietysti myös tukea toista pientä yritystä. Omasta kokemuksestani tiedän, että näinä aikoina jokainen tilaus on yritykselle tärkeä.

Karkelonkin kymmenes toimintavuosi, jota voi kai hyvällä syyllä kutsua juhlavuodeksi, alkaa työn merkeissä. Joulu- ja tammikuun osalta kalenteri on jo lähes täynnä, mutta kyllä mukaan mahtuu vielä uusiakin projekteja. Odotankin jo oikein innolla, millä asialla seuraava asiakas minulle soittaa. Erityisen innokkaasti odotan kuitenkin sitä, millaisen vastaanoton Kide-sarja saa. Kertokaahan siis kommenttejanne – ihan kaikenlainen palaute on tervetullutta!

Tehtaan valot loistavat Pyynikillä

Tehtaan valoissa voit tutustua Pyynikin trikoolla työskenteleviin yrittäjiin ja taiteilijoihin.

Tehtaan valoissa voit tutustua Pyynikin trikoolla työskenteleviin yrittäjiin ja taiteilijoihin.

Pyynikin rannassa, Suomen trikoon vanhalla tehtaalla työskentelee joukko taiteilijoita ja luovien alojen yrittäjiä. Keskiviikkona 4.12. klo 16–20 toivotamme vieraat tervetulleeksi Tehtaan valot -tapahtumaan, jossa on mahdollisuus tutustua trikoolaisiin ja heidän tuotteisiinsa, tehdä ostoksia, nauttia teatterista tai vain istahtaa hetkeksi ja ihmetellä vanhan tehdasrakennuksen iltatunnelmaa.

Fiat

Minna Iso-Lähteenmäen maalaus Punainen Fiat. Kuva Minna Iso-Lähteenmäki.

Idea omasta tapahtumasta syntyi, kun pohdimme miten voisimme osallistua Suomen Tampere -kampanjaan. Tällöin mieleemme tuli ajatus itsenäisyyspäivän viikolla järjestettävästä yleisölle avoimesta illanvietosta, jolla nostetaan esille suomalaista ja ennen muuta tamperelaista nykytaidetta ja -designia.

Tapahtumassa ovat mukana:

Palmrothin klassinen talvinilkkuri. Kuva: Palmroth Original

Palmrothin klassinen talvinilkkuri. Kuva: Palmroth Original

Taide- ja designmyyjäisissä tuotteitaan ovat esittelemässä todelliset asiantuntijat eli tekijät itse. Tarjolla on muun muassa jalkineita, vaatteita ja asusteita, keramiikkaa, sisustustekstiilejä, lasihelmiä, sarjakuvapatsaita, grafiikkaa ja kortteja. Myynnissä on myös yksittäisiä malli- ja tuotekehityskappaleita, joten hyvissä ajoin paikalle tulevat saattavat törmätä varsinaisiin aarteisiin! Myyjäisten yhteydessä on kahvila, johon ovat tervetulleita ihan kaikki trikoon suunnalla liikkuvat.

Kello 18 on luvassa draamaa, kun Pispalan teatteri esittää uuden Tehdas kuiskii -näytelmänsä. Kyseessä on kenraaliharjoitus, ensi-ilta on itsenäisyyspäivänä. Näytelmä kertoo vihasta, rakkaudesta, ystävyydestä, arjesta, työstä ja taistelusta. Esitykseen on vapaa pääsy, käsiohjelman hinta on kolme euroa.

Suoraan trikootehtaan eteen pääsee Keskustorilta kolme kertaa tunnissa Tahmelan suuntaan lähtevällä linja-autolla numero 25. Sisäpihalla on autoilijoille kahden tunnin kiekkopaikkoja. Taide- ja designmyyjäiset ja kahvila ovat rapun Y14 neljännessä kerroksessa. Talossa on hissi. Pispalan teatteriin on käynti sisäpihalta.

Karkelon viljatyynyt lahjapakkauksessa.

Tehtaan valot Pyynikin trikoolla 4.12.2013 klo 16-20

Osoite: Pyynikintie 25, 33230 Tampere

Tiedustelut: 040 588 0542 / katja.hynninen@karkelo.com

Lämpimästi tervetuloa!

Kohtaamisia kollegojen kanssa

Tienaako käsityöllä leivän ja vähän voitakin sen päälle? Muun muassa tässä ikuisuuskysymyksessä riittää puitavaa.

Olen jo pitkään haaveillut keskustelufoorumista, jolla käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjät voisivat vaihtaa ajatuksiaan. Onneksi samanlaisia ajatuksia on ollut muillakin, muun muassa Otto Aanmaalla, joka on ryhtynyt tuumasta toimeen ja perustanut Suomen käsityöyrittäjät -sivuston. Sivustolta löytyy Facebook-linkit sekä kaikille avoimeen ryhmään että käsityöyrittäjien omalle keskustelupalstalle. Lisäksi sivuille on koottu käsityöläisten yhteystietoja ja lista käsityöyrittäjien ylläpitämistä blogeista.

Käsityö elämässä -sivustolla Otto kertoo, mikä sai hänet perustamaan Facebook-ryhmän. Pääsyynä oli puhumattomuus, tai paremminkin halu päästä siitä eroon. Otto haluaa kannustaa käsityöläisiä jakamaan toisilleen tietoa, josta ollaan perinteisesti vaiettu. Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta yksi tällainen asia on yrittäjyys. Oton mukaan yrittäjä-sana on käsityöläisille suorastaan tabu, vaikka tätä nykyä valtaosa ammattimaisesti toimivista käsityöläisistä on yrittäjiä. Myös Otto itse on yrittäjä. Vaimonsa Annen kanssa hän valmistaa Aanmaa-merkkisiä laukkuja, jotka kaikki myös myydään oman yrityksen kautta.

Seuraa vailla?

Suurin osa käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjistä työllistää vain itsensä. Osa työskentelee kotona, osalla on työhuone kodin ulkopuolella. Jos työtilat eivät sijaitse useamman käsityöläisen muodostamassa yhteisössä, voi jäädä helposti kaiken ammattiin liittyvän sosiaalisen elämän ulkopuolelle. Yksin puurtaessa ei välttämättä edes huomaa, että juttutuokiot muiden yrittäjien kanssa voisivat olla tarpeen oman jaksamisen, mutta myös yrityksen kehittymisen kannalta.

Minulla on käynyt tuuri, sillä Pyynikin trikootehtaalla työskentelee paljon samanhenkistä porukkaa. Olen tutustunut muun muassa vaatturi Anne Äikkääseen, ompelija Ulriika Paanaseen ja muotoilija Kaisa Maansaloon. Tavaksemme on tullut tekstailla toisillemme spontaaneja kahvikutsuja, sillä jokainen tulee ja menee miten sattuu, ja näin ollen ennalta sovitut vierailut aiheuttaisivat vain päänvaivaa. Meininki on muutenkin aika rentoa, ja kaikki puheenaiheet ovat sallittuja. Yleensä kuitenkin puhutaan työstä… Kumma juttu!

Käsityöläisten Facebook-ryhmän keskusteluihinkin olen päässyt jo mukavasti sisään. Viimeisen kahden viikon aikana on juteltu muun muassa materiaalien hankintapaikoista, tuotteiden palautusoikeudesta, kirjallisten sopimusten tärkeydestä ja monesta muusta kaikkia käsityöyrittäjiä enemmän tai vähemmän koskettavasta aiheesta.

Suomen käsityöyrittäjätRyhmän aktiivisimmat jäsenet suunnittelevat myös ensimmäistä yhteistä myyntitapahtumaa. Graafisen suunnittelijan Susanna Mattheiszenin ideoima Käsityökortteli nousee Helsingin Narinkkatorille lauantaina 31. elokuuta, ja on avoinna kello 10-18. Toivotan kaikille osallistujille reipasta talkoohenkeä! Raportoittehan tunnelmia kuvin ja sanoin.

Weecos – kestävää kaupankäyntiä

weecos

Suurin osa Weecosissa myytävistä tuotteista valmistetaan piensarjatuotantona. Neulevaatteet: Uhana Design. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.

Vastikään avattu Weecos on tervetullut täydennys verkkokauppojen joukkoon. Viimeisen puolentoista vuoden ajan kypsytelty sivusto on syntynyt ideasta perustaa uusi myyntikanava korkealaatuisille, eettisesti ja ekologisesti valmistetuille tuotteille. Kotimaiseen, mutta kansainvälisillekin markkinoille pyrkivään verkkokauppaan on haettu vaikutteita muun muassa amerikkalaisesta Etsystä, joka on saavuttanut suuren suosion designin ja käsitöiden myyntikanavana. Weecosissa erilaisia tuoteryhmiä on enemmän, mutta niitä kaikkia yhdistää ajatus tukea kestävämpää elämäntapaa.

Ajatuksista tekoihin

Kysyin Weecosin toimitusjohtaja Janne Niemiseltä, millainen on weecoslaisesta näkökulmasta kestävä elämäntapa. Hänen mukaansa yhtä oikeaa vastausta ei ole, ja myös sivuston perustajajoukko on käynyt aiheesta väittelyjä. Seuraavista asioista kaikki ovat olleet kuitenkin samaa mieltä: kestävä elämäntapa on ennen kaikkea ympäristöstä, ihmisistä ja eläimistä välittämistä, omien valintojen harkitsemista ja punnitsemista eettisistä ja ekologisista lähtökohdista sekä sellaisten tuotteiden suosimista, joilla voidaan korvata kestävää kehitystä jarruttavia tuotteita.

Tarpeellista tavaraa

Tällä hetkellä Weecosissa on tarjolla etupäässä naisten ja lasten vaatteita sekä laukkuja ja koruja. Myös sisustusesineitä on kertynyt mukavasti. Edellä mainittuihin tuoteryhmiin, samoin kuin miesten pukineisiin, haetaan kuitenkin edelleen täydennystä, joten muotoilijoilla on nyt loistava tilaisuus tarjota mukaan omia tuotteitaan. Lisäksi valikoimaan toivottaisiin enemmän päivittäistavaraa kuten kosmetiikkaa, kodinhoitotuotteita ja terveyttä edistäviä elintarvikkeita.

kotimainen tuotanto

Herra Hauki hykertelee tyytyväisenä. Pehmolelu ja kuva: Punainen Norsu.

Yritys voi perustaa sivustolle oman verkkokaupan, kunhan täyttää seuraavat kriteerit: ammattimaisuus, korkelaatuiset ja kestävät tuotteet, tuotteiden elinkaaren tuntemus sekä kiinnostus ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvointia kohtaan. Näistä periaatteista pidetään kiinni myös jatkossa, eli seula on yhtä tiukka niin uusien kuin vanhojenkin kauppiaiden suhteen.

Iso joukko osaajia

Weecosin takana on kuuden ammattilaisen tiimi. Yrityksen markkinoinnista ja asiakaspalvelusta vastaa Janne Nieminen. Yhteyttä kauppiaisiin pitää Anna Kurkela, jonka vastuulla on myös arviointikriteerien kehittäminen ja tapahtumatuotanto. Käyttöliittymän suunnittelusta, palvelun toiminnasta, teknisestä tuesta ja yrityksen päivittäisistä käytännön asioista vastaa Hanna Lusila. Sivuston graafinen ilme puolestaan on Jaakko Rantasen käsialaa, teknisinä toteuttajina ovat olleet Antti Lusila ja Rajid Paudyal.

kotimainen käsityö

Ajatonta kauneutta. Rannekoru ja kuva: Humbugi Asuste.

Taustajoukko on vahva, mutta kauppaa ei tehtäisi ilman tuotteiden valmistajia ja myyjiä. Jotta Weecos toimisi myös kauppiaiden kannalta mielekkäällä tavalla, sitä on alusta saakka ollut kehittämässä seitsemän pirkanmaalaista yritystä: Humbugi Asuste, Kätkö Vintage, Laurase, Muka va, Papu, Terho ja Think Today.

Uusia myyjiä otetaan joukkoon sitä mukaa, kun sopivia ilmaantuu. Kahdenkymmenen prosentin välityspalkkiota vastaan Weecos tarjoaa puitteet eli kauppapaikan ja markkinoinnin sekä huolehtii asiakaspalvelusta ja maksuliikenteestä. Tuotteista ja niiden toimituksesta vastaa jokainen kauppias itse, joten luonnollisesti tuotannon on oltava kunnossa heti alusta alkaen.

Verkko-ostoksia Weecosin hengessä

Asiakkaitakin kauppa tietysti tarvitsee! Koska Weecos on suunnattu ennen kaikkea ihmisille, jotka haluavat elää eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, sivustolta löytyy ohjeita tämän tavoitteen toteuttamiseksi myös ostoksilla. Weecos ei pyri ratkaisemaan kaikkia kulutuksen aiheuttamia ongelmia, vaan helpottaa ostopäätöstä silloin, kun on aika hankkia jotain uutta. Weecos Lifestyle -osiossa kehotetaankin pohtimaan, mitä ylipäätään tarvitsee, ja välttämään heräteostoksia.